|
Lämminsävyinen, tavallinen energiansäästölamppu, 2700 K
|
Täyden spektrin päivänvalolamppu, 5500 K
|
- Lue 100 sivua kirjaa täysspektrisen päivänvalopienloistelampun valossa. Sammuta valo. Aikaa kului esim. 50 min.
- Lue 100 sivua samaa kirjaa lämminsävyisen energiansäästölampun valossa. Sammuta valo. Aikaa saattoi kulua jopa 60 min. Kumpi valo säästää enemmän energiaa?
Luet nopeammin päivänvalolampun valossa kuin lämminsävyisessä valossa. Kokeile, ellet usko! Aivan samoin luet nopeammin aidossa päivänvalossa kuin lämminsävyisessä valossa.
Kun luet täysspektrisen päivänvalolampun valossa, kulutat paljon vähemmän energiaa kuin jos lukisit tavallisen energiansäästölampun valossa. Voit sammuttaa päivänvalolampun aikaisemmin, koska sait jo luettua.
Viva-Liten spektri on jatkuva, kaikki aallonpituudet näkyvät.
Tavallisen päivänvalolampun tai lämminsävyisen loistelampun (3-band) spektri on epäjatkuva. Kohdissa, missä Viva-Litessa näkyy värejä, on vain tummaa.
AD-Lux on ottanut melko voimakkaasti kantaa lämminsävyisiin pienloistelamppuihin – eikä syyttä. Monet sanovat, että kun ovat ostaneet pienloistelamppuja marketeista, saa sieltä 2700, nykyään jopa 2500 K:n keltaista valoa. Tässä valossa ei todellakaan nähdä hyvin, vanhoilla silmillä vieläkin huonommin.
Mielestämme on turha neuvoa ostamaan lamppuja lumenmäärän mukaan, jos samalla kuitenkin neuvotaan ostamaan lämminsävyisiä lamppuja. Lumenmäärällä ei ole suurtakaan merkitystä sille, miten hyvin lampun valossa nähdään. Jos lumenmäärä kasvaa, kasvaa myös häikäisy.
Lampun tärkein tehtävä on se, että sen valossa myös nähdään. Missään lamppuvertailussa ei ole otettu riittävässä määrin huomioon näkökykyä, vaikka sen tulisi olla lampun tärkein valintaperuste. Mitä ihmeen hyötyä on ostaa muutaman euron lämminsävyisiä pienloistelamppuja, jos valossa ei nähdä kunnolla. Sehän on melkein sama kuin jos ostaisit puoleen hintaan dekkarin, josta puuttuu 100 viimeistä sivua. Eroa on lukunopeudessa, värien näkemisessä, kontrastissa jne. Tässä on lukunopeuteen liittyvä juttu.
Lampun valinnan oppaat
- Tässä olemme kommentoineet Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulun Valaistusyksikön v. 2011 ilmestynyttä lamppuopasta.
- Tässä olemme ehdottaneet parannuksia lampunvaihtokoneeseen, joka on tehty yhteistyössä Motivan, Airamin, GE Lightingin, Philipsin, Osramin, Sylvanian ja STEK:n kanssa.
- Tässä puolestamme yritämme parantaa Motivan Jokakodin valaistusopasta.
- Kuluttajaviraston ja lääninhallitusten yhteisestä energiansäästölamppuvertailusta ”Energiansäästölamppujen ominaisuuksissa huomattavia eroja” oli jäänyt tärkein asia kokonaan vailla huomiota. Lampun valon ensisijainen tarkoitus on se, että valossa myös nähdään lukea, värit nähdään aitoina ja valossa voidaan kulkea kompastumatta joka tilanteessa. Kuluttajaviraston uusin lamppuvertailu ilmestyy marraskuun lopussa. Saa nähdä, otetaanko huomioon näkökyky.
- Myös EU-komissiolla on oma lampunvalintaopas, kannattaa tutustua. Siinäkin olisi jonkin verran pannettavaa, kunhan vain ehtisimme. EU:n lampunvalintaoppaassa kerrotaan, että 60 watin hehkulampun valaistusteho on noin 750 luumenia. Esimerkiksi alle 60 watin hehkulamppuja korvaavia LED-valoja ei vielä ole. Aivan oikein. Kuitenkin AD-Luxista on saatavana joulukuussa 2011 peräti 10 W:n E-27-kantainen ledilamppu, jonka lumenmäärä on 750. Ja mikä parasta, se on täyden spektrin 5500 K:n ledilamppu, jonka valo on puhtaan valkoista ja värintoistoindeksi peräti yli 94. Se on ainutlaatuinen maailmassa.
Ymmärrämme, että valaistus on asia, josta on useita mielipiteitä eikä ole yhtä ainoata oikeaa mielipidettä. Mutta silti hämmästyttää nykyinen lampunvaihtoneuvonta.
